Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2010 / 07


(1)Pääkirjoitus
(2)Luonto koettelee Halsuaa
(3)Öiset ilmiöt kummastuttavat kylillä
(4)Jälkikäteen julkaistu ennuste EM-kisoihin
(5)Neljäs supermies Halsualta
(6)Miehemme Maailmalla ja ilmassa
(7)Tiekiista päätökseen
(8)Elokuvat palaavat kylään
(9)Surmanajaja osa 7
(4) Jälkikäteen julkaistu ennuste EM-kisoihin
Luettu 934 kertaa
Gonzo-journalisti kaka
Naapurikylä Barcelona

Jälleen kerran on tullut aika, jolloin kansamme urheilijaurhot ottavat toisista kansakunnista mittaa mantereen sisäisissä mittelöissä. Potkupallosta seonnut kansa on saanut järjestettäväksi yleisurheilun EM-kisat. Huolissaan on saatu olla siitä, saadaanko lehtereille muita kuin hulluja suomalaisia ja muutaman muun heikommin potkupallossa menestyneen maan edustajia, sillä mitenkään kiivaana ei lipunmyynti ennakkoon käynyt.

Suomesta mukaan lähetettiin jälleen kerran mittava joukko lajiensa taitajia. Mitalipaineet ovat jälleen kerran hirvittävät. Viralliset tavoitteet on tuoda kolme mitalia. Lajit joista niitä eniten odotetaan, ovat jälleen kerran keihään-, ja moukarinheitto, pituushyppäys ja esteellinen juoksu. Mitenkään mahdotontahan tuo kolme mitalia ei ole, mutta varsin epätodennäköistä kuitenkin, sillä mitenkään vakuuttavaa jälkeä suomalaisurhot eivät ole esittäneet ainakaan alkukaudesta. Keihäässä jo karsintaraja on sen verran kova, että mallipiireihin kymmenen vuotta sitten seonnut kepinheittäjä ei tule sitä saavuttamaan, vaikka stadionin ovia auottaisiin ja suljettaisiin kuinka paljon hyvänsä. Lamppin pitkätukka saattaa päästä jatkoon, jos nyt sattuisi "syttymään" näissä kisoissa ja ehkäpä loppukilpailussa hän on paras suomalainen. Eniten mainetta niittänyt kepinheittäjä menee kyllä finaaliin, mutta veikkaanpa hänelle sijoitusta viides.

Suomalaisilla kepinheittäjillä on kummallinen tyyli olla rähmällään heiton jälkeen. Se ei vaikuta tuovan yhtään lisämetrejä, vaikka kuinka syöksyilisi. Kun katsoo Norjan turskanpurijaa, niin ei hän konttaa heiton jälkeen, vaan ottaa yhden askeleen ja nostaa sormen pystyyn. Taitaisi olla suomipoikain olla parempi vaihtaa lajia pesäpalloon, sillä siellä saattaisi löytyä käyttöä kopparin tonteille noillekin käsille ja syöksytaidolle.

No jos kepinheitosta tulee yksi mitali, niin hienosti on mennyt. Moukarista ei tule yhtään, mutta kaksi miestä saattaa olla loppukilpailussa. Pituushyppäyksestä saattaa tulla pronssia, mutta kisa on tasaista ja finaalipaikkakin on graniittikiven takana. Yllätysmitali tulee, jos on tullakseen, miesten korkeushypystä. Esteellisessä juoksussa neljän vuoden takainen mestarispoika ei ole likikään samanlaisessa vedossa, joten jo loppukilpailupaikkakin on kova saavutus. Kävelykilpailijalla olisi kyllä potentiaalia olla liki mitalikannassa, vaan eipä taida jalka kestää. Muutoin miesten edustajat ovat vain oppimatkalla, joko sitten veteraanikisoihin. Niin tai onhan siellä toki mukana muutama tulevaisuuden lupauskin mukana, jotka saattavat hätyytellä ainakin pistesijaa tulevaisuudessa.

Naisten puolella ei valtavia menestyspaineita ole. Tosin mukaan lähetetty joukko on vain seitsemän urheilijan kokoinen, joten yksikin finaalipaikka olisi hieno saavutus. Vaikka Suomi ei olekaan enää viime vuosina ollut menestyksekäs pikajuoksumaa - saatika koskaan ollutkaan - niin kovinkaan mairittelevaa ei ole katsoa että 50-vuotias slovenialainen Jamaikan kasvatti juoksee etusuoran vieläkin kovempaa kuin yksikään suomineito on tällä kaudella päässyt.
Luultavasti nämä ennusteet menee täysin penkin alle, vaan yrittänyttä ei panna pahalla.