Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2010 / 02


(1)Pääkirjoitus
(2)Näin vältät liikenneympyrän
(3)Mitalisadetta
(4)Väkivalta nostaa päätään kylillä
(5)Laiskan laskiainen
(6)Halsualla erikoinen naistenpäivä
(7)Kalliokosken Sana haastaa Facebookin
(8)Surmanajaja 2/N
(3) Mitalisadetta
Luettu 897 kertaa
Gonzo-journalisti kaka
Kisakylä Vancouver

Jälleen on neljän vuoden piina takana, ja kansakuntamme itsetunto kohenee aivan silmissä. Sen meille tekee mahdolliseksi jälleen kerran urheilijoidemme tuoma maine ja kunnia, sekä ääretön mitalisade olympialaisten kilpailuista.

Kirjoitushetkellä, kun kisoja on takana seitsemän päivää, virallisesta 12 mitalin tavoitteesta puuttuu enää muutama. Heti ensimmäisenä päivänä tuli mäenhyppäyksestäkin pronssia, ainoastaan toppatakkiosasto unohti tehdä protestin sen "zyyperbyylerin" vetoketjusta, joka sattui aukeamaan liian aikaisin. Näin ollen mitalit eivät menneetkään uusjakoon ja suomipojalle jäi jälleen kerran tuttu ja turvallinen neljäs sija. Eteläpohojanmaalla on jo noitavainot käynnissä ja kisan voittanut Harry Potter uhataan polttaa roviolla, ainakin jos erehtyy lennähtämään lakeuksille, sillä varsin vääränlaiset monot hän oli taikonut jalkoihinsa. Myös Puolan pojan viiksiä mitataan ja yritetään tutkia olisiko hän saanut lentämiseen etua varsin muhkeista pensseleistään. Mikäpä olisikaan maistunut paremmalta heti kisojen alussa, kun kunnon protestilla hankittu mitali?

Yhdistetyssä näytti myöskin tulevan mainetta ja kunniaa heti avauskisassa. Mutta ensimmäisen kierroksen lopulla johtanut suomipoika sekoitti lajin johonkin kumparelaskun tai lumikourun yhdistelmään, ja yritetty tuplakorkki päättyi ikävään pyllähdykseen sekä sijoitukseen ynnämuut. Toinen suomipoika kyllä roikkui liki loppuun saakka kärkijoukon mukana, mutta ankkuriköysi petti aivan viime hetkillä ja sijoitus putosi kahdeksanneksi. No tässäkin tapauksessa voimme toivoa, että gallialainen kukko olisi nauttinut liikaa punaviiniä ja jenkkipoika pössytellyt juuri ennen starttia viimeisen sätkän. Vielä muutama muu kusee ämpäristä pohjan irti, niin taasen on mitali tulosa; ja ennen kaikkea ansaittu mitali.
Luistelukilpailuissa kaikki näytti vielä ensimmäisen kierroksen jälkeen varsin kullanhohtoiselta, mutta tauolla kuunneltu mc nikke t:n ”jos haluu saada on pakko antaa” sekoitti räppäävän luistelumestarin niin pahasti, että hän meni ”antamaan” tasoitusta kanssakilpailijoilleen muutaman potkun ja sadasosan verran. Hiihdossa sekä tasamaan tallaajat että pyssyselässähiihtäjät ovat onnistuneet suksien tervauksessa varsin mallikkaasti, sillä pitoa on riittänyt ja vauhti on ollut sen mukaista. Onneksi jostain rakennustyömaalta on löytynyt pieni lautapoika, joka pyöri lumikourussa hopeisen mitalin arvoisesti. Kohta vannoutuneimmatkin hiihto- ja mäenhyppäysfanaatikotkin joutuvat kääntämään kelkkansa ja tunnustamaan lumilautailun urheiluksi. Niin syvältä sydämestä kun se riipaiseekin.

Mutta vielähän on paljon lajeja jäljellä ja menestystä odotettavissa. Virallinen mitalitavoite ylittyy reippaasti, kun sekä uros- että naarasleijonat tuovat jääkiekkoilusta mitalit. Viestijoukkueet kaikissa mahdollisissa lajeissa päätyvät poodiumille, ja taas tulee jalometalleja x4. Yksilölajeissakin on vielä toiveita vaikka kuinka ja paljon kullanhuuhdontaan, tahi sitten alemmille palleille. Vaan tuskinpa tulostavoite mitalien suhteen lasketaan kyseisellä tavalla, mutta toppatakkiosaston on ainakin syytä muuttaa laskentatapaa tuohon suuntaan, mikäli muuten ei tavoitetta saavuteta.

Yksi mahdollisuus mitalisaldon kartuttamiseen on kuitenkin doping. Nykyisillä tehostetuilla testausmenetelmillä on mahdollista käräyttää urheilija useankin vuoden perästä. Ja onhan se mukavaa saada vuoden 2010 olympiapronssi kaulaan vuonna 2015. Mutta ehkä tuo protestointi taikka muunlainen valitusten tekeminen saattaisi olla tehokkaampi tapa. Oikein hyvillä perusteilla protestimitaleja voisi saada myös sellaisista lajeista, johon ei alun perinkään saatu suomalaisedustusta. Mutta jos tämäkään ei auta ja mitalisaldo näyttää edelleen nollaa, niin kannattaa kysellä olisiko kisan järjestäjällä yhtään ylimääräiseksi jäänyttä mitalia mahdollisten tasasijoitusten varalta. Tai sitten ostaa paikallisesta matkamuistomyymälästä aito piraattimitali.

Se on kuitenkin aina yhtä hienoa huomata, että suomalaiseen urheilukulttuuriin kuuluu olennaisena osana se, että menestyksen myötä voitamme kansakuntana, ja heikomman menestyksen kohdatessa, häviämme yksilönä. Mikäli luistelusta olisi sattunut tulemaan kultaa, olisi iltapäivälehtien lööpit olleet seuraavat: Suomalaisluistelija teki olympiahistoriaa. Mutta nyt kirjoitetaan: Mika Poutala, pettynyt viides.