Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2009 / 04


(1)Pääkirjoitus
(2)Sonnilauma pillastui Halsuan liikennejärjestelyistä
(3)Karaokekuningatar muutti pois
(4)Jokerin rukous
(5)Halsualla nähty muovipussi
(6)Mies voi lähteä metsästä, mutta metsä ei lähde miehestä
(7)Sukupolvet mittailivat toisiaan pääsiäisenä
(8)Halsuan kaipuu
(9)PlusPisteen arvioinnit suoritettu
(10)Vappuaatto sujunut rauhallisesti Halsualla
(11)Alitien Vangit
(11) Alitien Vangit
Luettu 997 kertaa



14.4.2009 - Osmo Älä Onnu

Lynkkausmielialaa se ei ollut, mutta jokin halsualaisten asenteissa oli muuttunut Kössin ja Simon murhajuttujen myötä. Tietenkään kuntalaiset eivät halunneet elää jatkuvan pelon keskuudessa. Tiedättehän pelon? Jo Psykologi Seligman hiiret opetettiin kauan sitten kokeessa pelkäämään summerin ääntä. Aina kun ääni kuului, hiiri sai sähköiskun. Miltä arvelette halsualaisista tuntuneen kun pihalla odottaa alituinen vaara sähköiskusta? Aivan. He toimivat vaistojensa mukaan ja varautuivat kukin tykönään pahimman varalle. Murhaaja saattoi kolkuttaa milloin tahansa ovella. Ja jos huonosti kävisi, murhaaja saattaisi soittaa ovikelloa, jolloin Psykologi Seligman luomasta hiirikokeesta olisi tullut raadollinen ihmiskoe. Niinpä lähes joka talo lukittiin visusti laittamalla luuta oven eteen. Lisäksi jokainen ovisummeri kytkettiin pois päältä ja kunnanjohtaja vaati pattereita kuskattavaksi kaatopaikalle. Kukaan ei halunnut ottaa riskiä siitä, että jossain Halsuan mailla pärähtäisi ovisummeri soimaan.

Kuntalaisten tehdessä valmistelujaan myös Unskilla kävi vilinä. Niille halsualaisille jotka eivät tiedä mikä Unski on, selitettäköön että kyseessä on kunnan keskipiste, keskustan risteyksen kainalossa sijaitseva Union-huoltoasema, joka nyttemmin on vaihtanut omistajaa jo useaan otteeseen. Eikä käy kieltäminen sitäkään etteivätkö Unionit olisi jo lakkautettu aikaa sitten ja Unski-nimen käyttö siten hiukan vanhanaikaista. Mutta mitäpä sitä hyvää nimeä muuttamaan?

Valtakunnan syyttäjä (jakossa Valtakunnan syyt.) ei kuitenkaan ollut keksinyt Unskia parempaakaan paikkaa oikeudenistunnolle. Kun hän viimeksi oli vieraillut Halsualla, oli vuosi 1989 ja Tohvelin kuuluisan veljessarjan vanhin oli käynyt tapaamassa sukuaan josta noin puolet vietti aikaansa juuri tässä paikassa flipperiä pelaten ja kahvia hörppien. Mutta kymmenkunta pikkupoikaa ei ollut lempeää kahvilanpitäjää työkiireiden keskellä häirinnyt. Olipa hän kiireiltään jopa liittynyt Tohvelien pariin pelaamaan ja tarinaa iskemään. Näistä muistoista Valtakunnan syyt. pohjusti idean siitä miten huoltamo tulisi olemaan oiva paikka kokoontua myös vakavammissa merkeissä, murhaoikeudenkäynnissä. Hän pyysi lupaa idealleen kunnanjohtajalta, eikä mennyt kuin muutama minuutti kun se jo irtosi. Luvan saaminen tuli sen verran nopeasti, että Valtakunnan syyt. hetken jo epäili oliko vastauksen lähettäjä edes vaivautunut lukemaan postia. Mutta väliäkö tälläkään, pääasia että asiat rullasivat kuin ennen vanhaan. Muistojensa lomassa Valtakunnan syyt. naurahti ajatellessaan miten huoltoasemat ja niiden pitäjät ovat ehtineet vuosikymmenten vaihtuessa muuttua, mutta kunnantoimiston johtaja pysyy samana. Ja niin oli hyvä.

Oikeudenkäynti alkaa

Jätämme alkuvalmistelut tylsinä kokonaan pois. Tapanahan on esitellä onko syytetty paikalla, kuka häntä edustaa ja plaaplaaplaa. Todetaan ainoastaan, että kaikki asiaankuuluvat ja monet ylimääräiset olivat tuona keväisenä aamuna sonnustautuneet parhaimpiinsa ja saapuneet Unskille oikeudenkäyntiä varten. Tuomari oli moittinut huoltamon nykyistä pitäjää siitä, ettei esimerkiksi flipperiä oltu vaivauduttu siirtämään juryn tieltä sivuun. Samoin hän piti halpamaisena tekona nostaa kahvin ja pullan hinnat oikeudenkäynnin ajaksi puolella eurolla. Eikä huoltamon pitäjän viiksissäkään kehumista ollut mutta viimeisimmän Valtakunnan syyt. sai nielaistuksi viime hetkellä.

Kun alkuun oli viimein päästy ja hiljaisuutta pyydetty, paikalle käveli ensimmäinen syytetty, nuori kokkolalainen yksinhuoltajaäiti joka katseli pelokkaasti ympärilleen. Nainen väitti kivenkovaan olleensa murhapäivänä ulkomailla ja oli hänellä siihen todisteetkin. Naisen papereita tutkittaessa Tohvelin veljessarjan nuorimmainen sai vapaapelin ja kone paukahti iloisesti sen merkiksi. Kannustusjoukkojen mylvintä sai Valtakunnan syyt. nostamaan päätään vihaisena papereistaan. Valtakunnan syyt. kuitenkin rauhoittui, kun huomasi ettei pikkuveli sentään ollut vielä hänen ennätystään rikkomassa. Tämän episodin jälkeen paperit tutkittiin nopeasti ja kävi heti ilmi, ettei tytön reppanalla ollut jutun kanssa mitään tekemistä. Eihän Valtakunnan syyt. murhaa ollut alkujaankaan epäillyt, mutta kymmenien vuosien kokemuksella hän saisi jyrätyksi naiselle tuomion jostain. Ei tässä kukaan aivan syytön ole Valtakunnan Syyttäjä myhäili. Ja kuten ehkä arvasittekin, lopulta nainen tunnusti muutaman pikkurikkeen joilla hänelle saatiin sakot langetetuksi. Halsualaiset hurrasivat suureen ääneen kylän entisen pojan näytettyä kaupunkilaisille. Jopa flipperin pelaaminen keskeytyi kun tulos tuli ilmi. Valtakunnan syyt. otti aplodit vastaan vaatimattomasti hiukan kättään faneilleen heilauttaen. Hän tiesi että töitä oli vielä tehtävänä ennen kuin murhaaja saataisiin polvilleen.

Hän selasi ajatuksiinsa uppoutuneen syytettyjen listaa, pikkukylissä ollaan aktiivisia kun päästään ilmiantamaan naapureita. Jäljellä oli vielä 29 murhaehdokasta. Valtakunnan syyt. huokaisi ja löi nuijalla pajatson kylkeen: "Jatkamme istuntoa aamulla. Hei Osmo, älä viitti ontua kun sun jalassa ei kerran ole mitään vikaa!"

Tarkkaavaisetkaan lukijat tuskin aavistavat kenestä Osmosta Valtakunnan syyt. nyt puhui.